Anna Retulainen: Hiljaisuus
Anna Retulainen (s. 1969) on yksi valovoimaisimpia suomalaisia taidemaalareita. Hän on kriitikoiden ja suuren yleisön arvostama taiteilija, joka on tehnyt maalaamisen prosessin näkyväksi mukaansatempaavalla tavalla. Retulaisen ekspressiivisten ja värikkäiden maalausten viesti välittyy vain katsomalla, sillä maalaaminen on se kieli, jolla hän kommunikoi. Hiljaisuuden teema kehottaakin katsojaa pysähtymään maalausten äärelle.
Anna RetulainenSanat ovat ehdottomia. Niiden sanoma on liian tarkka ja ne aina kertovat jostakin, takertuvat kiinni merkityksiin. Maalaus ehdottaa. Se antaa mahdollisuuden tulkita, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Värit ja muodot paljastavat olennaisen. Sen mikä jää piiloon, pidän itselläni. Katsoja saa lukea maalauksia ja tulkita niitä itsensä ja oman taustansa ehdoilla. En halua kirjoittaa enkä selittää.
Koko museon käsittävässä katsauksessa esitellään Retulaisen tuotantoa vuodesta 2003 alkaen. Näyttelyssä on esillä myös ennen näkemättömiä uusia teoksia, jotka käyvät vuoropuhelua aiemman tuotannon kanssa. Näyttely rakentuu temaattisista kokonaisuuksista, joita ovat Asetelma, Puutarha, Kohtaaminen, Matka ja Muistaminen. Maalausten lisäksi esillä on piirustuksia.
Retulaisen maalauskieli on samalla kertaa tunnistettava ja uudistuva. Taiteilijan siveltimenvedot eivät ole sattumanvaraisia, vaan teokset syntyvät usein pitkällisen ja tarkkaan harkitun prosessin tuloksena. Työskentelyn lähtökohtana ja teoksen aiheena voivat olla kukat, hedelmät, vihannekset tai puutarha. Hän aloittaa työskentelyn aina kolmiulotteisen kohteen piirtämisestä. Piirretty viiva jättää hänen mukaansa jäljen sekä muistiin että paperille, mutta maalausvaiheessa luonnospiirrokset ovat tarpeettomia. Retulaisen uusimmissa teoksissa fyysisen muistin ja muistamisen tutkiminen on kehittynyt aiempaa ei-esittävämpään suuntaan.
Näyttely jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden tuotannon esittelyä. Retulainen on yksi taiteilijoista, joiden uraa museo ja säätiö ovat seuranneet jo pitemmän aikaa: säätiön kokoelmassa on 18 maalausta. Retulaisen edellinen museonäyttely järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 2007. Vuonna 2018 Alfred Kordelinin säätiö deponoi Retulaisen teosparin Kaksi polkua Presidentinlinnaan ensimmäisinä linnaan sijoitettuina nykytaiteen teoksina.
Näyttelyn yhteydessä Sara Hildénin taidemuseo julkaisi runsaasti kuvitetun näyttelykirjan, jonka artikkelien kirjoittajina ovat kuvataiteen tutkija Juha-Heikki Tihinen ja kriitikko Sonja Saarikoski. Lisäksi näyttelyssä on esillä taiteilijasta kertova dokumentti Maalaus kuin puutarha, jota työryhmä Tina Cavén ja Ville Tanttu ovat kuvanneet vuoden 2021 aikana muun muassa taiteilijalle tärkeässä siirtolapuutarhassa.
