Alusta alkaen avaa näkymiä suomalaisen kuvataiteen muutoksiin ja esityskeinojen monipuolistumiseen. Näyttelyssä tutustutaan muun muassa seuraaviin kuvataiteen ilmiöihin: 1950-luvulla merkittäväksi suuntaukseksi nousseeseen geometriseen abstraktioon, 1960-luvun alun vapaamuotoiseen informalismiin ja sen luontotuntemusten kuvauksiin sekä 1960–70-luvun realistisiin suuntauksiin, joihin sisältyi myös kantaaottavia aiheita.
2000-luvun taidetta lähestytään näyttelyssä teemoittain. Mukana on luontoon ja ympäristöön liittyvä teoskokonaisuus, elämän rajallisuuteen ja synkempiin sävyihin johdatteleva aihekokonaisuus sekä läpikuultavuuden tematiikalle koostettu maalausten ja veistosten ryhmä. Näyttelyssä nähdään myös kokoelmaan vastikään hankittuja teoksia.
Näyttelyssä on mukana maamme kuvataiteen ikonisimpia teoksia kuten Tyko Sallisen hurmoshenkinen kansankuvaus Hihhulit (1918), Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden herkkä Pukukuva (1938) ja Kimmo Kaivannon tunnettu merkkiteos Kun meri kuolee II (1973).
Edellä mainittujen lisäksi näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Timo Aalto, Martti Aiha, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Kari Cavén, Carolus Enckell, Erik Enroth, Veikko Eskolin, Mauri Favén, Susanne Gottberg, Kaisaleena Halinen, Juhani Harri, Mauno Hartman, Jussi Heikkilä, Timo Heino, Reino Hietanen, Veikko Hirvimäki, Antti Immonen, Antti Jantunen, Tapio Junno, Kari Jylhä, Kaarina Kaikkonen, Harry Kivijärvi, Markku Kivinen, Matti Kujasalo, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leo Lindsten, Juhani Linnovaara, Leena Luostarinen, Åke Mattas, Elina Merenmies, Jukka Mäkelä, Marika Mäkelä, Jarmo Mäkilä, Otto Mäkilä, Paul Osipow, Laila Pullinen, Kimmo Pyykkö, Vesa-Pekka Rannikko, Ulla Rantanen, Essi Renvall, Jaakko Sievänen, Arvo Siikamäki, Antti Tanttu, Marjatta Tapiola, Kain Tapper, Esko Tirronen, Toni R. Toivonen, Marianna Uutinen ja Hannu Väisänen.
Sara Hildén (1905–1993) aloitti taidekeräilynsä kotimaisen taiteen parista. Jo 1900-luvun puolivälissä hän hankki omistukseensa merkittävän kotimaisen taiteen kokoelman keräämällä runsaslukuisen kokonaisuuden puolisonsa Erik Enrothin (1917–1975) taidetta. Myöhemmin keräily laajeni käsittämään laajasti myös muiden kotimaisten taiteilijoiden teoksia ja ulkomaista taidetta. Tänä päivänä Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan kuuluu yli 6 400 taideteosta. Kotimaisen taiteen kokoelmaan lukeutuu lähes 5 500 teosta yli 300 taiteilijalta, ja sitä kartutetaan edelleen aktiivisesti
Näyttely Alusta alkaen on jatkoa Sara Hildénin taidemuseon kevään 2024 näyttelylle Vihreän puun punaiset linnut, joka johdatti ulkomaisen kokoelman keskeisiin teoksiin. Näyttelyä täydentää Café Saraan sijoittuva Rut Brykin (1916–1999) taidekeramiikan pienoisnäyttely.
