Heikki Marila (s. 1966 Lahti) asuu ja työskentelee Turussa. Hän on sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita. Voimakkaan ekspressiivinen maalaustapa samoin kuin teosten aihevalinnat liittävät Marilan tuotannon osaksi länsimaisen maalaustaiteen ja taidehistorian jatkumoa. Hänen työskentelylleen on ominaista sarjallisuus.
Kysymys vallasta sen eri ilmenemismuodoissa kulkee punaisena lankana läpi Marilan taiteellisen tuotannon. Marila on maalannut vähäpätöisinä pidettyjä aiheita monumentaalisessa koossa ja toisaalta vallan instituutioita miniatyyrimittakaavassa.
Sara Hildénin taidemuseon näyttely jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa ja tuo esiin Heikki Marilan tuotannon tärkeitä vaiheita ja käännekohtia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Mukana on uusia ja ennennäkemättömiä teoksia.
Näyttely alkaa Marilan 1990-luvun maalauksista, jotka käsittelevät valtaa, suomalaista kansallista identiteettiä sekä yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita. 2000-luvun alussa Marilan huomio kohdistui saksalaisen kirkkotaiteen perinteeseen ja Matthias Grünewaldin (n. 1475–1528) Isenheimin alttaritauluun (n. 1512–16), josta hän maalasi omat ilmaisuvoimaiset tulkintansa. Hän on maalannut kristinuskon kuvastoa myöhemminkin osana länsimaista kulttuuriperimää. Taiteellaan Marila tekee näkyväksi, ettei yhteiskunnan maallistumisen tarvitse tarkoittaa sivistyspohjan murenemista.
Marila maalasi vuosituhannen alussa myös ensimmäiset kukka-aiheiset maalauksensa. Niiden lähtökohtana olivat 1600-luvun hollantilaiset kukkamaalaukset ja näiden runsas symboliikka. Tavanomaisena ja kepeänä pidetyn kuva-aiheen Marila maalasi mahdollisimman suureen kokoon. Hän liitti kukkiinsa antiikista 1800-luvun lopulle voimassa olleen miasma-teorian, jonka mukaan kulkutaudit levisivät myrkyllisistä hajuista ja esimerkiksi mätänevistä kukista. Kukka-aiheeseen yhdistyi mielleyhtymiä epämiellyttävästä ja rumasta.
Kukkamaalausten aihepiiri on pysynyt keskeisenä osana Marilan tuotantoa. Museon alakerrassa on esillä aivan uusia sarjaan liittyviä maalauksia, mutta myös lisää vallan ja väkivallan tematiikkaan pureutuvia teoksia, jotka on tehty tätä näyttelyä varten.
Museon yläaulassa nähdään taidehistoriasta poimittuja kuva-aiheita. Marilan taivasaiheisen maalaussarjan innoittajana on ollut barokkitaiteilija Giovanni Battista Tiepolon (1696–1770) runsaat taivasnäkymät. Jaakobin paini -triptyykki liittyy Raamatun kertomukseen Jumalan tai enkelin kanssa painivasta Jaakobista. Teoksen voi nähdä myös metaforana taiteilijan kamppailuista itsensä kanssa. Maisemaa Marila on lähestynyt yhtenä maalaustaiteen historian tunnistettavista kuvatyypeistä.
Näyttelyä varten Tina Cavén ja Ville Tanttu tekivät uuden dokumentin Heikki Marilasta. Sara Hildénin taidemuseon tuottama dokumentti kuvattiin taiteilijan studiolla 2024. Katso 14-minuuttinen dokumentti tästä: https://youtu.be/zSVDtFDjrd8
